Kannattaa verrata vain pieniä asioita :)
Päädyin jonkun uutissivun linkin kautta lukemaan artikkelia sähkön hinnassa. Ajattelin tietysti vastuuntuntoisena ihmisenä, että jos kerran vertailen pikku Zenini hintaa, niin miksen sitten sähköä? Muistelin, että yritin vertailla joskus neljä vuotta sitten hintoja, mutta en oikein kokenut saavani mitään hyötyä. Totesin, että ehkä sitten olen blondi enkä vain osaa itse laskea juttua. Menin siis nyt vaihtovirta.fi -sivustolle ja räknäsin kaikki speksit oikein. Lopputulos: "Voimassaoleva sopimuksesi on niin edullinen, ettemme juuri nyt pysty antamaan parempaa tarjousta." :)
Että se siitä vertailusta sitten taas vähäksi aikaa.
Jaa mikä sähköyhtiö? No laiskan ostajan Helsingin Energia tietysti :)
Kummallista kuntoilua
Zen on maailman paras pieni ystävä. Tahkosin crosstrainerissa sellaisella apinanraivolla ihan huomaamattani, että hyvä kun en pyörtynyt. Kanssakuntoilijat todennäköisesti katselivat epäluuloisena vierestä, että onkohan tuo nyt pimahtanut kun se polkee korvat luimussa silmät kiinni neljättäkymmenettä minuttia samassa masiinassa. Minä olin uppoutuneena Matrix-maailmaan, jossa hyppelin matriiseista toisiin kattoja pitkin ja juoksin kuin gepardi. En edes tajunnut liikkuvani. Kun Zenin Matrix-folderi loppui, hoipuin venyttelyhuoneeseen Mozartin Requiemin tahdissa ja ongin soittimen topin rintamuksesta, jonne olin sen paremman paikan puutteessa tuikannut. Ilmeisesti kone kestää hieman kosteutta, kun ei ainakaan rikki mennyt siellä hiessä uiskennellessaan.
Myöhemmin piipahdin BodyBalance-tunnilla ja totesin olevani A) kankea, B) pötkylä, C) treenannut liian vähän vatsoja ja D) liian huumorintajuinen ryhmäliikuntatunneille. Kohdat A, B ja C ovat korjattavissa ja työn alla, mutta D:n kanssa minulla on oikeasti pieni ongelma. Voisiko ryhmäliikuntatuntien kohdalla joskus lukea, että vain hymyileväisille ihmisille niin minä menisin sinne? Koska ihan oikeasti minua hymyilyttää kun liikun. Ketä ei, jos yrittää vääntäytyä johonkin täysin epäinhimilliseen asentoon tai pomppii ison kumipallon päällä nylkyttämistä imitoiden!?! Ilmeisesti monille pallojumpat ja yogilatekset ovat niin vakava paikka, että siellä ei sovi hymyillä, nauraa tai muutenkaan tehdä muuta kuin keskittyä omaan suoritukseen. Pallojumppatunnilla tasapainotellessani polvillani pallon päällä (sen pitäisi olla fyysisesti mahdotonta), minun teki mieli hihkua kanssajumppareille kannustuksia, mutta se olisi ollut todennäköisesti sosiaalisesti tuomittavaa. Eilen tosin ilahduin valtavasti kun samalle tunnille tulossa oleva neitonen alkoi tuosta noin vain rupattelemaan kanssani! Se on Helsingin mittakaavassa melko harvinaista. Jos yhdessä jaetaan jotain niin perusnoloa kuin pallon päällä vetkutteleminen, niin kai sille voisi sitten nauraakin yhdessä :D
Tuntuu kummalliselta. Tuntuu oudolta ajatella, että kolme viikkoa sitten ei ole liikkunut viikon aikana kertaakaan. Tuntuu oudolta ajatella, että kolme viikkoa sitten olen polttanut päivässä askin tupakkaa. Kummallinen tunne on hyvä tunne :)
Oma piha olisi ihana
Kun olin mp3-soitinostoksilla, maleksin Ruoholahden kauppakeskuksen kukkakaupan ohi. Kävin aikani kuluksi tutkimassa valtavaa määrää sipulilaatikkoja ja meinasin pudota ahterilleni tulppaanien määrästä. Puolet koko valtavasta hyllystä oli pelkkiä tulppaaneja ja niitä oli aivan joka lähtöön. Kerrannaisia, rimpsureunaisia, teräviä, kirjavia... Hilpein oli darwin-rivistö, jossa olivat kaikki eri tavoin risteytetyt yksilöt. Jos minulla olisi takapiha, olisin ostanut jokaista tulppaania ja upottanut pihalleni valtavan tulppaanipellon heilumaan. Ihania! Ehdoton suosikkini on kuvan liljakukkainen tulppaani. Se on kertakaikkisen hauska :)
Harmi että viherpeukaloni on niin kieroon kehittynyt, että onnistun tappamaan kaktukset kuivuuteen. Ihan tosi. Juuri heitin roskiin viimeisimmän uhrin. Minun luonani selviävät vain taimesta asti kasvatetut. Ne yksilöt, jotka eivät tiedä paremmasta...
Olen ah niin Zen
Kävin viikonloppuna sijoittamassa kannettavaan MP3-soittimeen. Tein jälleen kerran suurta nettitutkimusta, jonka lähtökohdat olivat:
- kaunis
- 1 giga muistia
- kaunis
- ei ihan sikakallis
- kaunis
Lopputulos:
Creativen Zen Nano Plus. Oih! Se on ihan piskuinen, pikkurillini pituinen! Siitä tulee minun uusi ystäväni kuntosalille. Siksi sen ostinkin. Latasin sinne sopivan hiki/venyttelykoosteen, jossa on tällä hetkellä Händelin Messias, Orffin Carmina Burana, Tsaikovskin Joutsenlampi, Mozartin Requiem, Matrixin soundtrack ja No Doubtin Tragic Kingdom. Ja vielä on tilaa reilut 600 megaa! Kyllä sillä pitäisi pärjätä. Testasin soitinta kotona kuuntelemalla Carmina Buranan läpi lukien sanoja samalla netistä ja totesin taas, että kyllä on upeaan sävellykseen osattu laittaa yltiöarkiset sanat (lukuunottamatta alkua ja loppua)!
Teknisistä tiedoista sen verran, että ostokseni suoritin Verkkokauppa.com:in myymälässä ja pulitin huvista 80 euroa. Jokunen sentti päälle.
Onkohan mulla joku Z-juttu näiden teknisten laitteiden kanssa? Ensin kameraksi iZoom ja nyt soittimeksi Zen...
Oikomisen saldo tähän asti
Hammaslääkäri laskutti taas. Tässä laskussa ei ollut erittelyä laisinkaan, luki vain, että käyntikuluja ja loppusumma 400 €. Omien laskelmien mukaan se pitää siis sisällään itse raudat siipimuttereineen, sekä kolme käyntiä niiden tiimoilta.
Aikuisiän oikomishoidon kustannukset tähän asti:- Panoraamatomografia, eli röntgenkuva: 72 euroa
- Hampaan poisto. Vaativa hampaan poisto. Sedaatio tai kivunlievitys ilman anestesiaa: 358
euroa
- Oikomishoidon konsultaatio, hoitosuunnitelma ja kuminauhojen laittaminen (sisältää siis 2 käyntiä ja hoitosuunnitelman), laboratoriokulut : 344,60 euroa
- Oikomishoidon käyntikustannuksia: 400,00 euroa
YHTEENSÄ: 1.174,60 €
Viisurit olisi tosin varmaan pitänyt joka tapauksessa vetää, eli pelkkään oikomiseen mennyt nyt 816,60 €. Noin puolet siis vielä jäljellä, jos lääkärin kustannusarvioon on luottaminen. Ei tämä halpaa ole, mutta toistaiseksi hyvin pitkälti sitä, mitä oletinkin. Positiivista on se, että mikäli kustannusarviossa pysytään, mulla on nyt jo säästössä 600 € ylimääräistä :) Jee!
KOTITEKOINEN MEEMI - Anna kommentin kiertää
Keksin meemin kaikkien vähäkommenttisten blogien iloksi:
Käy blogilistassa valitsemassa umpimähkään muutama blogi. Käy kommentoimassa heille jotain ystävällistä ja iloista jonkun tuntemattoman blogiin ja haasta hänet tekemään sama muille. Kommentittomuus kalvaa liian monia bloggaajia, joiden lukijakunta koostuu noin about kahdesta säännöllisestä lukijasta. Annetaan hyvän kiertää :)
Minä haastan blogilistan tuoreista umpimähkään valitut:
Ai kauheeta - mäyräkoiria ja pölyinen muistikuva vanhoista kirjoista
Qimki - loistava ohje firman viestintään
Markus Puustinen - valokuvablogi, mielettömän vinkeä miekkarikuva!
Ja tietysti haastan sen, jonka ansiosta tämä idea tuli, eli
MissTii!Tässä näitä näin alkuun :)
Ikonikurssi jatkuu
Ikonikurssi on ehtinyt olla jo kaksi kertaa tänä syksynä, mutta en vaan kerta kaikkiaan ole ehtinyt sinne. Tällä viikolla kerkesin! Nyt teko alkaa tuntua jo joltain, koska alkaa todella näkemään edistyksen ja sen, että minkäslainen raapustus tästä nyt oikein tuleekaan!
Tässä kuvassa olen maalannut siipiin pohjavärin ja sen päälle seuraavan vaaleamman sävyn. Idea väristä tuli jonkun apostolin kauluksesta :D Iho on saanut jo kolme eri sävykerrosta sen edellisen ohuen oliivinvihreän päälle. Kuvassa värit ovat vielä palkkeina, mutta olen juuri alkanut "mössäämään" niitä, eli levittämään aivan läpikuultavalla okralla pintaa paremmaksi. Eron näkee oikeanpuoleisessa reidessä, jossa olen värejä jo sekoittanut toisiinsa.
Tässä kohtaa iho on jo kauttaaltaan tasoitettu ja odottaa ensi kertaa saadakseen vielä pari kerrosta vaaleampia sävyjä, jotta vartalon muodot pääsevät nousemaan esiin. Opin sen, että en osaa varjostaa kunnolla kehon eri osia, joka tuottaa pienen ongelman ikonitöissä :D Kuvassa siivet ovat vielä tasoittamatta, mutta keksin vihdoin minkä värinen taustasta tulee, joten ensimmäinen ohut kerros ruskeaa on jo levitetty. Kultaus oli konenut hieman kovia, sillä siitä on murentunut pieniä hileitä pois ja se näyttää siten melko vanhalta... tsekkaan josko lopuksi viimeistelisin teoksen toisella kultauskerroksella. Se on tosin sitten sen ajan murhe kun joskus ensi vuosituhannella saan työn valmiiksi!
Nyt on oikeasti todella kiva tehdä "ikonia", koska pystyin koko parin tunnin ajan todella tekemään jotain. Aiemmin kun työtä on valmisteltu, on pitänyt sutia joku ruma kerros väriä johonkin ja venata vuosi. Nyt maalasi yhtä osaa sen aikaa kun toinen kuivui ja siirtyi sitten taas takaisin edelliseen osaan ja tramttadaa vaan!
Kirotut raudat!
Eilen sattui niin perkeleesti hampaisiin. Turvauduin ensimmäisen kerran särkylääkkeeseen, eikä siitäkään ollut juurikaan hyötyä. Lounaalla puraisin vahingossa niinkin kovaa ruokaa kuin raasteenpalasta kipeimmällä etuhampaallani ja vedet hulvahtivat samantien silmiin. Sattui niin, että teki mieli itkeä, vaan ei kehdannut. Hampaat ovat nyt kipeämmät kuin kertaakaan koko projektin aikana. Onneksi tiedän, että pahin kipu menee tämän viikon aikana ohi. Yritän jatkuvasti hieman "lutkuttaa" hampaita niin, että ikenissä alkaisi veri kiertää. Se tuntuu nimittäin helpottavan kipua. Liekö psykologista vai ihan todellista. Tänään aamulla suuta särki vielä niin maan p*rkeleesti, mutta päivän aikana kipu on onneksi helpottanut. Neuvo: älkää ikuna vähätelkö lapsenne valitusta niskavedon tuottamasta kivusta, jos hänellä sellainen on. Se ON helvetillinen vempain.
Kuntosaliohjaaja sanoi, että mun niska on romahtanut :) Pää pysyy toki vielä paikallaan, mutta
toi typerä niskaveto on vääntänyt sen niin, että normaalin kaarevan niskan sijaan mulle on tullut sellainen kummallinen mutka ulospäin niskarankaan. Treeniä, venyttelyä ja muuta settiä pukkaa siis, jotta saan pääni kuntoon. Ainakin noin niinkö ulkopuolelta ;) Niskan ja alaselän välissä ei selkäpuolella liiku tällä hetkellä mikään ja se tuntuu. Pahalta. Ei muuta kuin reenaamaan vaan, kyllä se sillä korjaantuu!
Ensimmäinen rautojen kiristys
Kuukausi tuli täyteen telaketjuja ja oli siis aika "kiristää" rautoja. Käytännössähän mitään ei kiristetty, vaan aloituslangan tilalle laitettiin ns. sileä lanka ja siihen väliin johon se yksi taustalla kummitteleva hammas toivottavasti saadaan, tuli jousi. Jep, jousi. Langan päälle on siis pujotettu jousi, jonka tehtävänä on työntää sille seinäruusulle tilaa.
Sessio venähti hieman pitkäksi, koska minulta piti irroittaa tokasta etuhampaasta kiinnike (braketti). Hammas oli nimittäin, kuten jo kummastelinkin, laskeutunut liiankin alas rivistössä... Se on siis alempana kuin muut etuhampaat (kuten kuvasta näkyy), nice. Joten kiinnike siirrettiin toiselle paikalle ja nyt sitä kiskotaan vastaavasti skidisti takaisinpäin. Onneksi se kiinnikkeen irtirepiminen ei ollut tällä kertaa yhtä hirvittävää kuin viimeksi. Sattui kohtuullisen vähän ja tuntui vain jossain määrin siltä, että hammas lähtee irti leuasta. Not bad.
Kiltti oikoja poisti edelliskerralla jättämänsä liimaklöntit etuhampaastani, joten se näyttää nyt siistiltä. Tai niin siistiltä kuin rautojen kanssa voi näyttää. Lisäksi langat päät nirhittiin tällä kertaa erityisen tarkasti, että välttyisin vertavuotavilta puhkotuilta poskilta.
Ette usko miten ihana tunne on saada puhtaat valkeat kuminauhat suuhun, niiden currynvärjäämien tilalle! AH!
Kuukauden päästä taas katsotaan, että onko mitään vieläkään tapahtunut. Toistaiseksi niskavetohelvetinkonetta joudun pitämään edelleen ja niskat huutaa leipää.
Apua deletoin blogini! phuuh...
Siis lievä paniikki iski! Olin aikeissa perustaa tupakanpolton lopettamiseen keskittyvän sisarblogin, mutta päätinkin deletoida sen. Muuten hyvä, mutta deletoinkin vahingossa Keijulan! Pieni ahdistuskohtaus iski.
Onneksi ritari Karl Bloggerista valkealla ratsullaan kiisi hätiin ja kaivoi blogini bittiavaruudesta takaisin. Thank you Karl! You're the man!
