tiistaina, marraskuuta 13, 2007

Tervetuloa talvi!

Liu'un jalkakäytävällä kumisten pohjien varassa. Vauhdin hiljetessä otan askeleen jos toisenkin. Tasapainottelen peilikirkkaalla jäällä. Edelleen varmin tapa pysyä pystyssä liukkaimmilla keleillä on luistella kengillä ja se täyttää lapsekkaalla energialla koko aamun. Istun bussin hämärässä katsoen autojen vaeltavaa valonauhaa ja asetun tyytyväisenä hiukan paremmin kirjani kanssa penkkiin. Ei kuulu kuiskaustakaan, pakkasaamun värisevä taika on hiljentänyt vielä uniset matkalaiset. Astuttuani ulos pakkanen pureskelee keveästi nenän päätäni koko matkan kävellessäni kuuraisen puistoin poikki. Kaiken vesisateen jälkeen tämä kirkas kuulas aamu saa minut kertakaikkiaan onnelliseksi.