torstaina, syyskuuta 07, 2006

Kirotut raudat!

Eilen sattui niin perkeleesti hampaisiin. Turvauduin ensimmäisen kerran särkylääkkeeseen, eikä siitäkään ollut juurikaan hyötyä. Lounaalla puraisin vahingossa niinkin kovaa ruokaa kuin raasteenpalasta kipeimmällä etuhampaallani ja vedet hulvahtivat samantien silmiin. Sattui niin, että teki mieli itkeä, vaan ei kehdannut. Hampaat ovat nyt kipeämmät kuin kertaakaan koko projektin aikana. Onneksi tiedän, että pahin kipu menee tämän viikon aikana ohi. Yritän jatkuvasti hieman "lutkuttaa" hampaita niin, että ikenissä alkaisi veri kiertää. Se tuntuu nimittäin helpottavan kipua. Liekö psykologista vai ihan todellista. Tänään aamulla suuta särki vielä niin maan p*rkeleesti, mutta päivän aikana kipu on onneksi helpottanut. Neuvo: älkää ikuna vähätelkö lapsenne valitusta niskavedon tuottamasta kivusta, jos hänellä sellainen on. Se ON helvetillinen vempain.

Kuntosaliohjaaja sanoi, että mun niska on romahtanut :) Pää pysyy toki vielä paikallaan, mutta
toi typerä niskaveto on vääntänyt sen niin, että normaalin kaarevan niskan sijaan mulle on tullut sellainen kummallinen mutka ulospäin niskarankaan. Treeniä, venyttelyä ja muuta settiä pukkaa siis, jotta saan pääni kuntoon. Ainakin noin niinkö ulkopuolelta ;) Niskan ja alaselän välissä ei selkäpuolella liiku tällä hetkellä mikään ja se tuntuu. Pahalta. Ei muuta kuin reenaamaan vaan, kyllä se sillä korjaantuu!