sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

Enda

Mäktig

perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Väliraportti siitä, mitä oikomishoito maksaa

Joulukuussa laskutettiin käyntimaksuja 210 €, johon siis ilmeisesti kuuluu neljä käyntikertaa (syys, loka, marras, joulu), joissa on vaihdettu lankaa, säädetty niskavetoa, kiristetty ja tehty muuta ns. perusylläpitoa.

- Panoraamatomografia, eli röntgenkuva: 72 euroa
- Hampaan poisto. Vaativa hampaan poisto. Sedaatio tai kivunlievitys ilman anestesiaa: 358
euroa
- Oikomishoidon konsultaatio, hoitosuunnitelma ja kuminauhojen laittaminen (sisältää siis 2 käyntiä ja hoitosuunnitelman), laboratoriokulut : 344,60 euroa
- Oikomishoidon käyntikustannuksia (lasku elokuussa 06): 400,00 euroa
- Oikomishoidon käyntikustannuksia (lasku joulukuussa 06): 210 euroa

yhteensä siis tähän mennessä 1384,60 €. Pelkkiä oikomiskuluja (eli ei röntgeniä tai hampaiden vetämistä) 954,60 euroa. Kuulostaa aivan oikealta. Kustannusraameissa siis mennään. Seuraava käynti ensi viikolla :)

Joululahjagalleria

Tässä nämä joululahjat nyt sitten ovat. Himmeä askartelupaskartelu, mutta kyllä kannatti. Sen verran mainioita niistä tuli :)

Ensimmäisenä esittelyssä Pupumpuli, jossa on täytteenä riisiä ja tehty pitkäkarvaisesta tekokuidusta. Tuhosi viisi ompelukoneen neulaa, joten jäi uniikkikappaleeksi tästä materiaalista...


Seuraavana liikuttava Kanirhu-kaksikko. Emme osanneet päättää tuleeko niistä kaneja vai karhuja, joten ne ovat kanirhuja. Täytteenä riisiä.


Sitten Ormikset! Riisitäytteiset käärmeet, joista isoin 150 cm ja tekokuituinen, mutta pienemmät täyttä luonnonmateriaalia eli voi käyttää myös hartialämmittimenä tai kylmäpakkauksena.


Kisuleista suurin osa oli raidallisia kattimatteja, erikoisdisainattu kipeille niskahartioille. Riisitäyte ja täysin puuvillainen niin kankaalta kuin langalta, eli mikroaaltouunikelpoista tavaraa. Kisuja tehtailtiin muistaakseni viisi tai kuusi kappaletta.


Creme de la creme: mäyris! Niskahartiasärkyyn parasta lääkettä ja suloinenkin vielä pirulainen! Yksi erikoiskappale (äidin) sai korvat, muille korvan kaari tehtiin ompeleella. Mäyriksiä tehtiin tästä pehmeästä ruskeasta puuvillasta, raidallisesta puuvillasta ja tietysti maastokankaasta, jotta saatiin aikaiseksi, kyllä, MAASTONAKKI! :D Mäyriksiä syntyi 7 tai 8 kpl.



Lisäksi tehtiin ihan perinteisen mallisia suorakulmioita raitakankaasta.

Erikoinen tunne pitkästä aikaa kun on oikeasti TEHNYT lahjat itse. Joskin seuraavina mahdollisina vuosina voisi aloittaa hieman aikaisemmin kuin kolme päivää ennen joulua...

torstaina, joulukuuta 28, 2006

Längtan

keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Julklapp...


Joululahjojen ehdoton kingi: kylskåp poesi! Paras puoli: jos runot menevät kieliopillisesti väärin, voi aina syyttää magneetteja! :D Muuten olin ollut ilmeisen kiltti, sillä sain mm. liput konserttiin, tyttöenergialevyjä (Pink, Gwen), aarrearkun, rannekorun ja qwerty-hiuspampulan Secco Shopista. Tänä vuonna tosin lahjojen saamista jännittävämpää oli seurata niitä, joille lahjoja antoi, sillä niistä oli niin kovin ylpeä... Kuvia lahjoista luvassa piakkoin!

perjantaina, joulukuuta 22, 2006

Ajatus ratkaisee

Kaikki lahjat valmiina! Tänä vuonna kaikki lahjansaajat saavat ihan ihkaomin kätösin tehdyn lahjan. Harmillista etten voi vielä paljastaa mitä, mutta aivan liikuttavan suloisia niistä tuli. JA hyödyllisiä. Toivottavasti saajat jaksavat arvostaa sitä, että on todella askarreltupaskarreltu. Parempi puolisko paiski töitä rinta rinnan kanssani ja käytteli ompelukonetta suurimman osan ajasta. Minä ja ompelukoneet kun emme ole koskaan tulleet toimeen. Nytkin kun pari kertaa oli pakko itse käytellä masiinaa, tuhosin kaksi neulaa peräjälkeen. Kyllä tuo design ja rakennesuunnittelu on enemmän meikäläisen heiniä. Artistic impression you know... Joulun jälkeen luvassa varmaan kuvia :)

Lahjakasa odottaa nyt sohvalla sitä, että joku ehtisi pakata ne ja toimittaa vielä ennen aattoa eri puolille uuttamaata... tsemppiä siihen sitten :)

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Hampilääkäri: "No nyt on tullut tilaa!"

Jeeeeeeee! Kävin siis hammaslekurissa ja olin jo valmistautunut kuulemaan, ettei vieläkään ole tapahtunut mitään. Eikö mitä! Kun pötkähdin siihen laverille, lekuri hihkaisi, että no nyt on tullut tilaa! Olin aivan äimän käkenä. Minusta ne näyttävät ihan samalle kuin aiemminkin.

Tämä ilouutinen tarkoitti siis sitä, että tuo takarivin taavi saadaan vihdoin kiinnitettyä kaareen, eli sen vetäminen takaisin oikealle paikalleen rivistöön alkaa! Siihen brakettiin eli kiinnikkeeseen hirtettiin rautalanka (häntä), joka pingotettiin sitten tuohon kaarilankaan. Kiristys todella tuntui ja kaari painui hampaan kohdalta kuopalle sisäänpäin. Jossain vaiheessa lääkäri käytti myös sanaa sorkka, joka tuon "hännän" lisäksi sai varsin jouluisen mielen aikaiseksi :)

Lähtiessäni vastaanotolta lääkäri huikkasi, että tämä vaihe saattaa sujua hyvinkin nopeasti, eli toivottavasti saan joululahjaksi riviin siirtyneen hampaan. Meinasin pyörtyä onnesta. Eihän se tarkoita että niin todella kävisi, mutta se ON MAHDOLLISUUS. Vau... En osaa edes kuvitella miltä näyttäisi, että kaikki hampaat olisivat samassa rivissä...

Sitten alkoi se todellinen itku ja hampaidenkiristys. Takarivintaavi kun siirtyy omalle paikalleen siten, että osan ajasta se on tietenkin alarivistöni kanssa pystysuorassa samalla kohdalla. Lääkäri varoitti, että syöminen saattaa sitten olla vaikeaa. No kidding? En vain tajunnut, että miten nopeasti. Nimittäin jo samana iltana koko purentani oli taas mennyt uusiksi. Kun yritän purra hampaani yhteen, vain takarivin taavi koskettaa yhtä alahammasta. Joka kerta kun puhun tai teen mitä tahansa suullani, kolautan alahampaisiin takarivintaavin ja se aiheuttaa mielenkiintoista kipunointia silmissä. Sen verran kipeä tuo eteenpäin siirrettävä hammas nimittäin on. Syöminen sujuu tällä hetkellä siten, että vasemmanpuoleisilla takahampailla voin märehtiä pieni pala kerrallaan siten, että pidän leukoja "vinossa" ja hion ruoan mössöksi takaalaposkihampaan ulkoreunalla takayläposkihampaan sisäreunaa vasten... Let me tell you: ei kovin helppoa. Positiivista: joko nyt laihtuisi? :D

Tässä vertailukuvat taas yhteenvetona, uusin viimeisenä:

Tämä siis otettu ennen mitään operaatiota 26.3.2006.


Tässä puolestaan 16.10.2006 otettu kuva, jossa vielä ns. harjoituslanka päällä.



Ja tässä siten vihdoin tämä viimeisin kuva 5.12.2006 hammaslääkärikäynnin jälkeisenä iltana kun hammas on jo siirtynyt häiritsemään purentaa. Muutoksen kieltämättä näkee ihan paljain silmin :D

Ikoni valmis!

Viimeinen kerta tätä ikonikurssia! Eikä tässä vielä kaikki: sain myös ikonini aikataulussa valmiiksi :D Tässä viime metrit askel askeleelta:


Enkeli sai nyt sitten siveät ja soveliaat kummut rintojen kohdalle ja tässä kuvassa näkyy märkänä ihon viimeistely. Kasvot ovat saaneet viimeisen silauksen pintamaalia ja koko keho on rajattu mustalla viivalla.


Jotta kuva ei olisi niin kaksiulotteinen, opettaja käski maalata taustalle "maan". Työtä käskettyä. Kun olin saanut tahallisen epätasaisen "maan" maalattua, opettaja kurtisti kulmiaan ja ihmetteli miksi en osannut maalata suoraksi horisonttia... Onko maa viivasuora, kysyn minä :) Sain pitää pääni tässäkin asiassa. Sitten oli aika kurotella kultamaalia kohti ja alkaa arpomaan päivän säteitä. Onnistuivat kohtuullisesti. Varsinkin kun ottaa huomioon, etten ollut ajatellut pätkän vertaa sitä, että minkähänlaiset niistä voisi/pitäisi/kannattaisi tulla.

Halusin myöskin hienoja kiekuroita tauluuni, kuten muilla, joten tähän laitettiin lyhennyskiemurat sanoista, jotka menivät jotenkin niin, että "Jumalan lähettämä enkeli taivaasta". Kun ei tähän varsinaisesti voi laittaa niitäkään, joissa kerrotaan maalauksen esittävän jumalan poikaa tai mariaa, jeesuksen äitiä...


Sitten vernissaa pintaan. Viisi kerrosta spraylakkaa siis. Ja wohl! Värit muuttuivat heti herkullisemmaksi ja suurin osa virheistäkin tasottui. Ihme ainetta...


Lopulta ulkoreunat ja tausta siveltiin piellä, elikkäs asfalttilitkulla, jotta ne näyttäisivät vanhanrusehtavilta. Ja kyllä muuten näyttivät. Viimeistelivät myös hienosti ruskean kokonaisuuden, jopa siinä määrin, että kaikkien paikallaolijoiden alkoi mystisesti tehdä mieli aivan pipona suklaata...

Valmis! En nyt voi millään lopettaa. Pakko tehdä "oikea" ikoni, eli perinteiseen malliin perustuva. Tällä kertaa sellaista disainia, että nassu on hervottoman iso. Ei tuommoista piperrystä meinaan jaksa erkkikään!

Mutta siis vau. Olen aika yllättynyt, että sain sen valmiiksi ja että se vieläpä näyttää tuollalailla kivalta :) Jej!

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

"Ei,ei, breast too low, need a lift-up!"

Meni kirjaimellisesti tissien kanssa askarrellessa koko sessio. Opettaja totesi, että ikonienkelini rinnat ovat auttamattoman alhaalla ja täysin suhteettoman liian pienet. Yritin puolustella sitä, että enkelini ei ole seksuaalinen olento ja että se on aivan hyvä, vaikka sen rinnat eivät olisi suuret! Kokotaistelun voitin (en suostunut antamaan periksi länsimaiselle kauneusihanteelle), mutta jouduin myöntämään, että aivan liian alhaalla ne kyllä olivatkin... Niinpä teimme rintojen kohotuksen maalaukselle... Emme tosin saaneet plastiikkakirurgista operaatiota vietyä loppuun, vaan tällä hetkellä enkeli on rinnaton ja ensi kerralla vaalennetusta kummusta nostetaan esiin tissit. Yritin ehdottaa, että maalamalla joulunpunaisen topin, pääsisimme paljon helpommalla.



Tässä siis ikoni siinä tilassa, johon se jäi viime kerralla. Olin saanut siivet jotenkuten tehtyä ja iho alkaa muistuttamaan jossain määrin kolmiulotteista. Onnistuin mokaamaan ihon päällimmäisen vaalean kerroksen kanssa ja tein nyt hartiavoimin töitä, saadakseni tässä näkyvät rumat siveltimenvedot peittoon ja pinnan tasaiseksi.


Tässä se, mihin ehdin session loppuun mennessä. Siivet saivat hiukan tehostetta, kuten myös hiukset, siivet ja "aurinko". Siipien kanssa meni hetki, sillä kun opettaja näytti kuinka maalataan kultauksen päälle (väriä ja keltuaislitkua, ei vettä laisinkaan), hän vetäisi aivan väärään kohtaan siipien sisäviivan. Heti kun selkä kääntyi, räkäisin paperiin ja pyyhin ruman viivan pois hienosta kultauksestani :) Iho alkaa nyt näyttämään siltä, että pystyn hyväksymään sen. Meni monenmonta kerrosta aivan läpikuultavaa valkoista ja väritöntä, että sain homman blandattua. Rinnus jäi vielä kesken, kuten kuvasta näkyy. Ensi kerralla kaikki yksityiskohdat pitäisi sitten saada kuosiin: aurinko, hiukset, tausta ja koko homma. Loput virheet pelastaa kuulema loppukäsittely, joka "blurraa" pikkuvirheet alleen... Uskon vasta kun näen.

Jännätään miten käy ikoniparan :) Tavallaan tekisi nyt mieli tehdä toinen ja tällä kertaa ihan aito ikoni. Muiden työt on niin hirmuhienon näköisiä ja oma on ihan tylsä.