Keijula

I did it Hemingway

Niska on kipeänä. Olen juoksuttanut pää vinossa sormiani satojen kirjojen selkämyksillä ja selvisin kohtuullisin taloudellisin menetyksin kirjamessuista. Olin jo etukäteen päättänyt, että Hemingwayn Vanhus ja meri voisi löytää tiensä kirjahyllyyni. Kyseinen kirja teki minuun nuorena suuren vaikutuksen ja jostain syystä Hemingwayn tuotantoa ei ole eksynyt laisinkaan antikvariaateista ja perintölaatikoista koostuvaan kirjahyllyni klassikko-osioon. Minulla on jostain syystä piintynyt käsitys siitä, että klassikoiden tulee olla aina vanhoja kirjoja. Uusimmat painokset eivät kelpaa, sillä ne ovat liian siistejä, liian vähän elämää ja käsiä nähneitä. Näin ollen Kirjamessujen antikvariaattikulma on minulle viettelysten loputon puutarha. Löysin toki etsimäni klassikon. Kahteen kertaan, sillä löysin ensimmäisen ostoksen jälkeen paremmassa kunnossa olevan, jossa kannet ovat vielä tallella... Koska en kykene laskemaan käsistäni enää kirjaa, joka puhuu minulle, muovikassiin päätyivät myöskin Hemingwayn Ja aurinko nousee sekä Kirjava satama. Eräältä pöydältä minulle kiljahti Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirja. Se huusi minulle: "Ota minut, muista tyrkätä minut tietämättömälle nuorelle, mikäli koulujärjestelmä pettää, eikä pakota minua lukemaan!". Miten minä voisin kääntää selkäni Anne Frankille? Lisäksi hyllystä tarttui mukaan Victor Hugon Kurjat, koska messuseurani oli sitä kaipaillut, mutta jättänyt tahallaan pankkikorttinsa kotiin heräteostosten pelossa. Päätin siis antautua joulun hengelle ja ostin yllätykseksi Kurjat kaipaavalle. Kyseinen enkeli oli tosin ansainnut lahjansa muutenkin, sillä samoilla messuilla oli myynnissä kirja, jonka syntymiseen hänkin oli ollut vaikuttamassa. Tosin yltiömäiseen vaatimattomuuteen taipuvaisena ei suostunut myöntämään osuuttaan asiaan, vaan vähätteli kunnian kuoliaaksi. Kukas kissan hännän siis sitten nostaisi, ellei kissan kaveri. Kaveri, joka oli muuten ylpeä senkin edestä :)

Minä sitten rakastan kirjoja.

posted by M @ perjantaina, lokakuuta 27, 2006