perjantaina, lokakuuta 13, 2006

Vapaus!

Päihdyttävämpää tunnetta en ole tainnut koskaan tuntea kuin se vapaus, jota nyt tunnen. Olen nostanut keskisormeni kohti henkistä syöpää, kohti kaiken energian kuluttavaa kirousta, jossa olen kulkenut omassa oravanpyörässäni vuodesta toiseen. Ja nyt, olen vapaa! Kieltäydyin alistumasta ja tajusin myös ottaa itseäni niskasta kiinni: pakottaako joku minut olemaan tässä? Muuttuuko mikään jos ei tähän mennessä ole muuttunut? Lakkaisinko surkuttelemasta itseäni, käyttäytymästä kuin marttyyri ja uhoamasta kostosta? Valitsisinko vihdoin terveen roolin? Oikean roolin. Voittajan roolin. Että kävelisin vain pois siitä paskaläjästä, jonka keskellä olen seissyt vuosikausia valittamassa paskanhajusta. Hyppäisin sokeana pimeyteen ja huomaisin osaavani vieläkin lentää.

Ei pidä antaa muutospelolle valtaa, vaan tehdä itse muutos ja siten tarttua sitä palleista. VittuJES sanon minä.

Iso hali koko maailmalle. Aurinkokin paistaa, koska perjantai 13.päivä on erinomainen päivä muuttaa elämänsä :)