Keijula

Shake that thing!

Eilen oli aivan turha salipäivä treenin kannalta. Jos olisin Maailman Vahvin Ihminen -kilpailun ennakkosuosikki ja eilen olisi ollut kisapäivä, olisin lukittautunut vessaan itkemään ja yrittänyt hukuttautua vessanpönttöön. Niin voimaton olo. Kaamos alkaa ilmeisesti kuromaan kiinni.

Viereisessä jumppasalissa sattui olemaan tanssiryhmän treenit, jossa nuoret hehkeät neidot kävivät vasemmalla kädellä läpi tanssiliikkeitä. Miten ihmeessä "jotenkin sinnepäin" läpivedetty tanssikin voi näyttää niin hyvältä, kun ihmisen keho on selkeästi tehty tanssimaan? Luimuilin masentuneena peiliin kun väkisinkin (naisellinen autopilot-ominaisuus) vertasin itseäni näihin J-Lo-lookalikeihin. Omat salivaatteeni ovat auttamattomasti epätrendikkäät ja liian tiukat, joten jokainen virhe kertautuu peilistä katsottaessa. Tanssileidit sen sijaan näyttivät "rennoissa treenivaatteissaan, jotka ihan vaan vedin päälle kaapista, jotain vaan tietsä" niin masentavan kivalta ja raikkaalta, että paukutin hetken päätäni cybexin viileään pintaan. En tosin osaa olla varsinaisesti kateellinen, sillä minusta on ihana seurata ihmisiä, jotka hallitsevat oman kehonsa tai jonkin muun instrumentin, kuka minkäkin.

Oli hilpeää seurata niitä kundeja, jotka olivat treenaamassa kanssani samassa tilassa... Ei ole nimittäin ihan helppoa tehdä selkäliikkeitä painokiekon kanssa samaan aikaan, kun pitäisi vilkuilla ihan toiseen suuntaan tanssijattaria. Monella miehellä oli kaula niin pitkällä, että on lähinnä hyvää tuuria, ettei kukaan telonut itseään vahingossa laitteissa :) Virnuilin itsekseni miesten ikuiselle poikamaisuudelle ja yritin jaksaa sarjat loppuun.

Salilla on muutenkin romantiikkaa ilmassa, sillä olen sattunut törmäämään erääseen pariskuntaan useammankin kerran ja sitä seuratessa on kuin kevättä katselisi. Tyttö on niin auttamattoman ihastunut poikaan ja poikakin vaikuttaa kiinnostuneelta. Ovat varmaan samassa koulussa vaihto-oppilaina, ehkä samalla luokalla ja todenneet, että kun molemmat kerran täällä käy, niin kai sitä voisi käydä samaan aikaan... Nyt he vasta käyvät yhdessä salilla satunnaisesti, ehkä korviini kantautuu jossain vaiheessa, että he ovat eksyneet treffeille asti... :) Kaltaistani ikuista romantikkoa ei saisi päästää kuuloetäisyydelle, sillä alan pian keksimään heidän lapsilleen nimiä :D

posted by M @ perjantaina, lokakuuta 06, 2006